*

Mikko Saarinen Kiveen kirjoitettu

Uutta tutkimustietoa ilmastomuutoksesta

"Kohuprofessoriksikin" joskus tituleerattu turkulainen ilmastotutkija ja Turun yliopiston fysiikan laitoksen emeritusprofessori Jyrki Kauppinen on vastikään julkaissut ilmastomuutosta koskevan artikkelisarjansa toinen osan arvostetussa "Energy & Environment" lehdessä, Volume 25, Number 2, April 2014:
http://multi-science.metapress.com/content/lm30rx276231/?p=0926b03914404...

Sarjan ensimmäinen osa löytyy täältä:
http://butler.cc.tut.fi/~trantala/opetus/files/FS-1550.Fysiikan.seminaar...

Prosessori Kauppinen on kolmella erillisellä tutkimusmenetelmällä yksiselitteisesti todistanut, että mikään IPCC:n ilmastomuutosta koskevista väitteistä ei pidä paikkaansa. Ihmisen aiheuttama ilmastomuutos ei ole totta ja kaikki väitteet "kiihtyvästä" ilmastomuutoksesta ovat tuulesta temmattuja.

Jos pystyt todistamaan professori Kauppisen tutkimustulokset vääriksi, niin laita kommenttiosioon viitteet tutkimuksiin, joissa ne kumotaan. Ota kuitenkin huomioon, että Kauppinen käyttää ihan samoja mittaus- ja lähtöarvoja kuin IPCC:n listaamissa tutkimuksissa on käytetty. IPCC ei itse julkaise mitään ilmastomuutokseen liittyviä tutkimuksia, vaan tekee ainoastaan yhteenvetoja ja raportteja niistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Mikko Saarinen

Professori Kauppisen julkaisusarjan kolmas osa on ymmärtääkseni parhaillaan työn alla ja se julkaistaneen ensi vuonna.

Käyttäjän mikkottaavitsainen kuva
Mikko Taavitsainen

Täällä vähän lisää J. Kauppisen viimeistä tutkimuspaperia valottava kirjoitus: http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2014/04/vedenk...

Mikko Saarinen

Kiitos linkistä. Tämä ainakin hiukan kansantajuistaa Kauppisen tutkimusta.

Linkin kommenttiosiossa on hyvin osuva kommentti:

"Minusta kuitenkin on hämmästyttävää, että Kauppisen ryhmä on kyennyt jäljittelemään globaalia vuosikeskilämpötilaa ± 0,04 asteen tarkkuudella (kuva 3) yhtälöllä, jossa ei ole ainuttakaan säädettävää parametria. Tietääkseni sellaista ei ole aiemmin esitetty. Se on todella mielenkiintoista."

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kohta tänne tulee kommentoimaan muuan nauvolainen Lauri, jonka perusteltu kommentti kuuluu:

"Höpöti!"

Mikko Saarinen

Hyvä kun huomautit! Hän nimittäin bannasi minut, joten minä tein vastavuoroisesti samoin.
"Älä bannaa, jottei sinua bannattaisi." Pitää käydä vapauttamassa hänet bannista. Eihän tänne muuten kunnon keskustelua synny.

Hannu Tanskanen

Lauri tunki minunkin blogeihini poikkitieteellisellä perustelullaan "hömppää". Kun koetin mennä Laurin sivulle, sillä oli esto minulle. No, meidän tulee ymmärtää, että muusikko on nähnyt Valon.

Mikko Saarinen

Eihän se kovin rakentavaa keskustelua aikaansaa, jos kommenttina on vain että "hömppää" tai "huuhaata". Toki ilmastokeskustelussa sitäkin riittää niin puolin kuin toisinkin.

Mikko Saarinen

Ensimmäinen linkki ei toimi, joten tässä on suora linkki pdf-tiedostoon.

http://dfiles.eu/files/ow8qvtaln

Mikko Saarinen

Olisi mielenkiintoista kuulla Ilmatieteen laitoksen kommentit näihin tutkimuksiin, tai YLE:n.

Mikko Saarinen

Olet näköjään seurannut tiiviisti ilmastokeskustelua. Minä ole missannut nuo blogit.

Ainakin ensimmäinen linkki kertoo nimenomaan Kauppisen tutkimuksista. Kauppinenhan on optiikan asiantuntija ja kaasujen infrapunaspektreihin pohjautuvien analysaattoreiden kehittäjä. "Oikeat ilmastotutkijat" voivat tietysti naureskella tälle, mutta itse asiassa se antaa hänelle valmiuksia, joita muilla ilmastotutkijoilla ei ole. Hän katsoo asioita täysin uudelta kantilta ja yksinkertaistaa vaikean, kaaottisenakin pidetyn ilmastotutkimuksen.

En epäile, etteikö Kauppinen ole ehdolla Nobelin pakinnon saajaksi 10-20 vuoden kuluttua. Niin uraauurtavaa hänen tutkimuksensa on.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Pieni yksityiskohta tuosta IPCC-kokouksesta. Loppukommunikassa suositteltini atomivoimaloiden lisäämistä, mutta vain "väliaikaisesti", kunhan muuten on saatu kehitettyä uusiutuvien energiamuotojen käyttö.

Miten Suomen vihreät reagoivat? Enpä taida pidättää hengitystäni en.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Ainakaan avautuva linkkisi ei osoita vääräksi mitään, vain että sademetsien tuhoaminen on keljua.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Ilmastonmuutos on hyvin vaikeasti todennettava ja liian abstrakti käsitettäväksi, joten en itse pane paljoakaan sen varaan, että ihmiset muuttaisivat käyttäytymistään näillä perusteilla. Asiaa ei paranna yhtään, että ilmavan käsitteistön perusteella on määrätty haittamaksuja, jotka ovat vain pahentaneet mahdollisia haittoja.

Jos talouskasvua ei saada enää millään muulla kuin abstraktioihin perustuvalla ilman ja kaasujen hinnoittelulla, voimme varmasti luopua talouskasvun ajatuksesta ja keskittyä konkreettisiin asioihin, joilla annetaan ihmisille tasavertaisia mahdollisuuksia säästää elinkustannuksistaan ympäristöä hyödyttävän teknologian ja menetelmien kehittämisestä sekä käyttämisestä.

Nyt ne palkitaan lähinnä veronkorotuksilla valtion pohjattomaan kassaan ja virtuaalisen päästöhuutokaupan vedonlyöjien verosuunnitelluille tileille.

Yltiönegatiivisen omatunnon kuormittamisen sijaan on löydettävä ne positiiviset keinot, joita löytyy kyllä roppakaupalla, jos niitä halutaan etsiä.

Mikko Saarinen

Totta. Varmasti murto-osalla siitä rahasta, mikä nyt pannaan erilaisiin ilmastoveroihin, saataisiin kehitettyä uutta puhtaampaa energiatekniikkaa.

Hyvää Kauppisen tutkimuksessa on se, että ainakin IPCC:n maailmanlopun tuhoennusteet voidaan jättää omaan arvoonsa. Energiatekniikkaa kannattaa joka tapauksessa kehittää, koska nykyiset energiavaramme hupenevat silmissä ja kaikki uudet tekniikat, kuten liuskekaasu, tuntuvat entistäkin saastuttavammilta. Esim. juuri liuskekaasun tuotanto on käynnistynyt ennenkuin on riittävästi selvitetty sen vaikutusta pohjavesiin.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Energiapolitiikka on ollut Suomessa hyvin lyhytnäköistä ja olen ollut sen parissa varsin tiiviisti viimeisen vuosikymmenen. Täällä on tehty merkittäviä innovaatioita, mutta heikon kilpailukyvyn vuoksi lisenssit on myyty jo kaupallistamisvaiheessa ulos.

Hankitusta pelletöintikapasiteetista on kohta puolet myyty tappiolla ulkomaille, koska energiaverotuksen poukkoilu on vienyt osittain edellytykset ja loppu kaatuu siihen, ettei kesäaikaiseen varastointiin saa mistään järkevillä ehdoilla rahoitusta.

Hakeyrittäjät ovat myös investointeineen lirissä, kun kivihiilestä tuli yllättäen paluuvoittaja markkinoilla. Turve on kärsinyt matkan varrella monista kriiseistä.

Ei tällaisista lähtökohdista kukaan täysipäinen lähde investoimaan pitkän tähtäimen hankkeisiin, jollaisia energiainvestoinnit väistämättä ovat.

Mikko Saarinen Vastaus kommenttiin #13

EU:lla olisi miljarditolkulla varaa rahoittaa energiatutkimusta ja saada jopa jotain aikaan. Mutta EU:kin on lähtenyt mukaan tähän "ilmastomuutoksen vastaiseen taisteluun" ja rahat tuhlataan joihinkin epäolennaisiin puuhasteluhankkeisiin ilmastomuutoksen torjumiseksi.

Siksi olen sitä mieltä että ilmastopolitiikka ja energiapolitiikka pitäisi eriyttää. Jos ilmastopolitiikkaan halutaan uhrata veroeuroja, niin hyvä niin, mutta energiapolitiikkaa ei saa jättää lapsipuolen asemaan. Nyt ilmastopolitiikka ajaa kaiken ohi ja yli.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Korjataan nyt se ilmeinen asiavirhe:

Energy&Enviroment ei ole "arvostettu" lehti. Tai siis ainakaan tiedelehtenä. Se on muodollisesti vertaisarvioitu, mutta sijoittuu uskottavuudessa ja vaikuttavuudessa about pahnanpohjimmaiseksi luonnontieteen alan lehtien joukossa (Impact Factor näytti olevan jotain 0,3). Siis luokkaa luonnontieteiden Alibi tai Hymy.

Mikko Saarinen

Ei julkaisukanava NIIN tärkeä ole. Paljon tärkeämpää on yksittäisten tutkijoiden saamat viittaukset. Energy & Enviroment nyt sattuu olemaan fyysikoiden suosima lehti.

Montako viittausta oli Albert Einsteinin julkaisemissa artikkeleissa. EI YHTÄÄN. Olivatko Einsteinin tutkimukset siis niin huonoja, että niitä ei olisi pitänyt lainkaan julkaista? Pitäisihän tutkimuksissa viitteitä olla! Viittaukset kertovat paljon tutkimuksen tärkeydestä, ja miksei myös tiedelehden merkittävyydestä, mutta ei se ole ainoa mittari tässä maailmassa.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Nyt taidat sotkea toisiinsa sen kuka viittaa ja keneen viitataan. Tutkimuksen merkittävyyttä arvioidaan usein sillä, kuinka usein SIIHEN viitataan (ei sillä, montako viittausta se sisältää). Albert Einsteinin tieteelliseen työhön on viitattu lukemattomia kertoja.

Tietenkään julkaisukanava ei automaattisesti kerro sisällöstä. Mutta kun joku julkaisee tieteellisen artikkelinsa merkittävien tiedejulkaisujen sijasta internet-blogissa tai Energy&Enviromentissa, niin kyllähän se luo kysymyksen miksi? Miksi julkaista tarkoituksellisesti kanavassa, jolla ei ole yleistä uskottavuutta ja jonka kautta saa näkyvyyttä, vain pienen samanmielisten joukon keskuudessa? Ilmeisin mieleen tuleva vastaus on kai olettaa, että kirjoittaja itsekkin tietää, ettei artikkeli kestäisi asiantuntevaa ja kriittistä arviointia.

Mikäli artikkelin tiede olisi pitävää, olisi kyse erittäin merkittävästä tieteellisestä avauksesta. Se olisi melkoinen sulka hattuun mille tahansa julkaisulle ja tällaisista isot tiedejulkaisut kilpailevat. Tietysti internetissä liikkuu kaikenlaista salaliittoteoriaa siitä, että oikeat tiedejulkaisut jättävät julkaisematta "ilmastonmuutosskeptiset" artikkelit (mistäpä asiasta internetissä ei liikkuisi salaliittoteorioita). Noin tosielämässä näillä julkaisuilla on kova keskinäinen kilpailu ja uusi tieteellisesti pätevä tieto löytää kyllä nopeasti ottajansa. Ilmastonmuutoksen paljastuminen vääräksi oletukseksi olisi aivan valtava taloudellinen ja yhteiskunnallinen helpotus ja tällaisen tieteellisen läpimurron julkaisijoita totisesti riittäisi.

Mikko Saarinen Vastaus kommenttiin #20

Ei vaan tarkoitin sitä, että viitteillä ei loppupelissä ole mitään merkitystä. Niitä voidaan toki käyttää tilastoinnissa, mutta kertooko se itse artikkelista jotain? Uuteen, mullistavaan tutkimukseen aletaan viitata vähitellen. Vasta 10 vuoden päästä voidaan viitteiden määrän perusteella tehdä jotain arvioita esim. Kauppisen tutkimuksista.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #22

Mikä tahansa kirjoitus voi myöhemmin paljastua mullistavaksi ja käänteentekeväksi. Tällä hetkellä toki mikään ei viittaa Kauppisen artikkelin olevan sellainen, mutta mahdollista sekin on.

Olennainen kysymys kuitenkin kuuluu edelleen: Jos artikkeli oikeasti olisi tieteellisesti pätevä ja merkittävä, niin miksi julkaista se kanavassa, jolla ei ole uskottavuutta tiedeyhteisössä, eikä merkittävää näkyvyyttä pienen samanmielisten piirin ulkopuolella?

Tilanne on vähän sama kuin vain ostos-TV:ssä kaupattavissa "mullistavissa ihmetuotteissa". Jokainen fiksumpi tajuaa, että jos nuo tuotteet oikeasti olisivat niin hyviä kuin mainostettaan, niin ne olisivat laajassa myynnissä joka marketin ja erikoiskaupan hyllyllä, eivätkä vain pienten volyymien ostos-TV:ssä. Silti aina myös löytyy niitä, jotka tilaavat TV-tuotteita uskoen saavansa jotain uuttaa ja mullistavaa, josta marketeissa käyvät "tietämättömät" jäävät paitsi.

Mikko Saarinen Vastaus kommenttiin #23

Minulla ei ole tarkempaa tietoa siitä, miksi Kauppisen tutkimusryhmä on valinnut julkaisukanavakseen juuri Energy & Enviroment lehden. Todennäköisesti siksi, että julkaisu on keskittynyt poikkitieteellisiin tutkimuksiin, jollainen Kauppisen tutkimus mitä suuremmassa määrin on.

Totta kai kritiikki voidaan kohdistaa artikkelin julkaisijaan, mutta eikö olisi tärkeämpää puhua itse artikkelista.

Käyttäjän mikkottaavitsainen kuva
Mikko Taavitsainen Vastaus kommenttiin #20

Väärin sammutettu -argumentoinnin sijaan kannattaisi ehkä tutustua professori Kauppisen kahteen tutkimukseen, joissa muuten ei kielletä ilmastonmuutosta eikä edes ihmiskunnan osuutta siihen.

Kauppisen tutkimusten tulos vaikeuttaa yleisesti ilmastotutkimuksessa käytetyn "emme pysty selittämään ilmastonmuutosta muuten kuin ilmakehän CO2-pitoisuuden nousulla" -perustelun käyttöä. Tähänhän mm. IPCC lopulta aina on vedonnut.

Kauppinen osoittaa melko yksinkertaisella kaavalla, että mitattu globaali lämpötilamuutos voidaan selittää pääosin mitatuilla ilmakehän vesihöyrypitoisuuden muutoksilla, jolloin CO2:n osuus jää hyvin pieneksi. Jos näin todella on, putoaa tietysti hurjilta hiilidioksidin suureen ilmastoherkkyyteen perustuvilta ilmastoprojektioilta pohja pois. Mutta ennenkaikkea pohja putoaa tuolta tietämättömyyteen perustuvalta argumentoinnilta.

Albert Einstein totesi aikanaan: "Tuhat tuloksiani tukevaa tutkimuspaperia ei voi todistaa, että olin oikeassa. Mutta yksikin paperi voi todistaa, että olin väärässä."

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #24

"Väärin sammutettu"-argumentaatio viittaa johonkin, jossa lopputulos on oikea, mutta keino väärä. Siitähän tässä ei ole ollut kysymys. Sen enempää kuin Kauppisen henkilöstä tai hänen muusta urastaan. Eikä viime kädessä edes laajemmin ilmastonmuutoksesta tai IPCC:stä.

Kyse on vain siitä, että jos kerran mainittu tukimustulos on noin merkittävä ja olisi tieteellisesti pätevä (ja sori vaan, sen enempää minulla, sinulla kuin Mikko Saarisella ei ole tosiasiassa kykyä sen tieteellistä pätevyyttä arvioida), niin miksi sitä ei ole julkaistu sillä tavalla kun merkittävät ja pätevät tutkimustulokset julkaistaan? Julkaisemalla tutkimuksen lehdessä, jota pidetään uskottavuudeltaan heikkona, Kauppinen tietää asettavansa oman tutkimuksensa suoraan epäilyttävään valoon. Miksi kukaan tekisi niin, jos uskoisi tutkimuksensa läpäisevän myös merkittävien tiedejulkaisujen vertaisarvioinnin?

Eikö sinua ole mainittu kysymys yhtään vaivannut?

Käyttäjän mikkottaavitsainen kuva
Mikko Taavitsainen Vastaus kommenttiin #26

Juuh, keskustelu halutaan siirtää julkaisualustaan tai johonkin muuhun triviaaliin silloin, kun itse aiheesta ei haluta keskustella. Se vaivaa enemmän.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #28

Julkaisualusta ei ole triviaali asia, vaan kertoo itse julkaisusta paljon.

Mikko Saarinen Vastaus kommenttiin #26

Ei kaikkein arvostetuimpiin tiedelehtiin ole niin helppo päästä kuin te kuvittelette. Pitää olla julkaistuna vino pino aikaisempia tutkimuksia ja palstatilasta käydään kovaa kamppailua. Monet julkaisevatkin ensimmäiset tutkimuksensa lehdissä, joissa on reaaliset mahdollisuudet saada artikkelinsa julkaistua.

Kauppisen työryhmähän ei saa rahoitusta miltään taholta. Onneksi Turun yliopisto on suopeasti antanut tutkijoiden tehdä työtään.

Jos etsitään vielä analogiaa Albert Einsteinin tutkimuksiin, niin hänhän julkaisi ensimmäiset 3 tutkimustaan pienessä saksankielisessä Annalen der Physik -lehdessä, josta maailmalla ei ollut kukaan kuullut mitään. Mutta hyvä kun joku julkaisija löytyi.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #30

"Jos etsitään vielä analogiaa Albert Einsteinin tutkimuksiin..."

...niin olivatko hänen ensimmäiset tutkimuksensa sen väärtejä, että ne olisi pitänytkään julkaista muualla? Tuskin. Mitä tämä Einstein tässä koko ajan kummittelee, hänellä ei ole mitään tekemistä tämän aiheen kanssa.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #24

Sitaatti Einsteinilta ei tee kyseisestä paperista sellaista, joka todistaisi mitään.

Sen julkaisu jossain, jota voisi oikeasti sanoa arvostetuksi lähteeksi, tekisi sen eteen paljon enemmän. Kyllä Aaltosella tässä ihan oikea pointti on, minkä blogistin venkoilukin osoittaa.

Tarkoittamasi sitaatti muuten lienee se, jossa Einstein sanoi, ettei mikään määrä testaamista voi todistaa hänen olevan oikeassa, mutta yhdenkin testin voivan todistaa hänen olevan väärässä, papereista hän ei siinä sanonut mitään. Sinulla on väärin käännetty sitaatti tai jotain.

Hannu Tanskanen

Ilmastotieteessä jopa peer review, vertaisarviointi, joka yleensä mielletään tiedelehtien "terveystarkastukseksi" julkaistaville artikkeleille kärsii siitä, että niin monella tunnetulla tutkijalla on "agenda" asiaan.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Oli jo korkea aika jonkun tehdä tämäkin tutkimus. Hyvin todennäköisesti professorilta ja kumppaneilta oikeita johtopäätöksiä mittausdatan perusteella. Siitä huolimatta se ei vielä anna tyhjentävää vastausta kausaliteettiin ja korrelaatioon liittyviin epävarmuuksiin. Mikä aiheuttaa suhteellisen kosteuden muutokset alailmakehässä?

Mikko Saarinen

Syy-seuraussuhteiden selvittäminen on vaikeaa monimutkaisessa ja kaoottisessa järjestelmässä. Tutkimusryhmä on esittänyt hypoteesin, että
ilmaston lämpeneminen selittyy paljolti vedenkierron vaihteluilla. Joskin hiilidioksidilla näyttäisi olevan pieni alle 10%:n osuus lämpenemisestä.

Väitteen tueksi on esitetty mittaustuloksia, jotka on koottu julkisesti saatavilla olevasta aineistosta. Sinänsä tunnettuja fysiikan lakeja noudattaen on johdettu yksinkertainen kaava, jonka avulla laskettu keskilämpötilojen kuvaaja osuu erittäin tarkasti mittausten perusteella laadittuun käyrään.

Onko tämä sitten vain sattumaa ja onko vedenkierrolla todellisuudessa mitään tekemistä ilmaston lämpenemisen kanssa? On otettava huomioon, että artikkelisarjasta on julkaistu vasta kaksi osaa. Ideana kuitenkin on, että kolmella täysin erillisellä menetelmällä päästään hyvin tarkasti samaan lopputulokseen. Toivottavasti muut ilmastotutkijat vahvistavat omissa laskelmissaan Kauppisen hypoteesin oikeaksi ja todistetuksi.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Kyllä sen näkee ja ymmärtää maallikkokin, että selviä korrelaatioita on nähtävissä. Aina vahva korrelaatio on parempi todiste kausaliteetista kuin heikompi (CO2-riippuvuus). Mutta mikä on oikeasti syy ja mikä seuraus, ja ennen kaikkea miten sen voi todeta? Voisiko olla niinkin, että lämpötilan nousu pienentää suhteellista kosteutta. Kun lämpötila edelleen nousee, haihdunta kasvaa ja esim. vuoristojäätiköt sulaa ja pilvisyys lisääntyy, olipa lämpenemisen syy auringon aktiivisuuden kasvu, CO2, muut kasvihuonekaasut tai joku muu syy.

Minäkin toivon, että hypoteesi testataan kunnolla ja selvitetään onko se oikea vai ei.

Mikko Saarinen Vastaus kommenttiin #34

Olet oikeassa ja tuota riippuvuussuhdetta on aika vaikea selvittää. Ja ovatko ne edes suoraan kytköksissä toisiinsa vai esim. jonkun kolmannen tekijän kautta.

Mutta sanottiinko Newtonille aikoinaan että "Selvitä ensin syy-seuraussuhteet ennenkuin tulet tänne sen painovoimateoriasi kanssa." :)

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #35

Ihmeellinen hinku sinulla on kaivaa kuuluisia menestuneitä tiedemiehiä täysin epärelevanteiksi vertauksiksi.

Kyllä Newton hoiti omat teoriansa hyväksytyiksi aivan samalla pieteetillä kuin tältä sinun sankariltasikin nyt vaaditaan. Ehkä jopa hankalamminkin, siihen aikaan kun auktoriteettiin vetoaminen ei ollut argumentointivirhe ja ärähdys väärältä taholta saattoi upottaa kaikki urahaaveet.

Mikko Saarinen Vastaus kommenttiin #36

Sinähän puhuit itsesi pussiin.

Ensin ihmettelet vertauksiani, mutta myönnät, että moni tutkimus on jäänyt julkaisematta jonkun väärän tahon "ärähdettyä". Ties kuinka merkittäviä ne olisivat olleetkaan ihmiskunnalle.

Vertaukseni Newtoniin ja Einsteiniin lähti kai liikkeelle siitä väitteestä, että tutkimuksen viitteillä olisi joku itseisarvo, jossain muussa kuin tilastointimielessä. Voisin varmasti käyttää vertauksissani jotain täysin tuntemattonta tutkijaa prof. John Doeta, mutta esim. vertauksellani Newtoniin halusin korostaa sitä, että jos tutkimustulos on merkittävä, niin ei sitä pidä hylätä johonkin ikivanhaan syy-seuraussuhde argumenttiin vedoten.

Tutkimutyö kun on sellaista, että jokainen tutkija seisoo aikaisempien tutkijoiden harteilla. Uudet tutkijat jatkavat siitä, mihin edelliset tutkijasukupolvet jäivät. Jos Kauppisen tutkimukset ovat valideja, niin huomaamme sen viimeistääm vuonna 2100, jolloin planeetta on likimain tuhoutunut vedenpaisimukseen, hirmumyrskyihin, heinäsirkkoihin ja mitä ennustuksia niitä olikaan, tai sitten maailma porskuttaa ennallaan vanhaan malliin ja koko ilmastomuutoshömpötys on unohdettu.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #37

*huoh* kerron Newtonin ajoista, en omistamme. SILLOIN tutkijan tie taittui monistakin syistä, joita nykyään ei tarvitse miettiä.

Ikivanha syy-seuraussuhde -argumentti oli tässä tapausessa täysin TUORE syy-seuraussuhde -argumentti ja täysin pätevä kyseessä olevassa aiheessa. Tutkimustulos nimenomaan ei koskaan ole merkittävä, ellei se pysty sitä vastaan esitettyihin argumentteihin vastaamaan.

Tutkimustyö tosiaan pohjaa aiempaan tieteeseen, mutta OMILLA jaloillaan sen on seistävä sitä vastaan esitettyjä argumentteja vastaan.

Tulevaisuudenennusteitasi sinun on turha esittää argumentteina. Menet astrologian puolelle väittäessäsi ennustavasi tulevaa. Tarot-kortit löytyvät kyllä minultakin, jos tuollaiset kelpaavat argumenteiksi.

Kauppisen tutkimukset joko ovat valideja tai eivät, hänen on se osoitettava kuten muutkin tiedemiehet ovat aikanaan tehneet.

Toimituksen poiminnat